Hauva huumaantuu hajuista, se nostaa kuonon kohti tuulta ja kuulo katoaa. Sen hännänpää heilauttaa iloisen tervehdyksen: ”Heippa mamma!” Pian taivaanrannassa näkyy enää kiitävät käpälät…

Jokaisen koiran tulisi saada toisinaan juosta vapaana. Hallittu vapaus nostaa elämän laatua ja tarjoaa koiralle monipuolisesti virikettä. Jotta luppakorva saisi seikkailla turvallisesti, sille tulisikin heti pentuna opettaa luotettava luoksetulo. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että luoksetulo on yksi tärkeimmistä taidoista, jonka voit koirallesi opettaa.

Luoksetulo kannattaa – ihan joka kerta

Vaikka pieni pentu seuraa luonnostaan omistajansa kulkua, se ei osaa sisäsyntyisesti kuitenkaan tulla pyynnöstä luoksesi. Lisäksi on huomioitavaa, että koiranpennut toimivat myös rotutyypillisesti: Siinä missä paimenkoirat pysyvät usein luontevasti näköetäisyydellä omistajastaan, pinkaisee pienempikin terrierilapsi muitta mutkitta kohti korpea. Jo aivan nuorelle pennulle voi ja kannattaa opettaa luoksetuloa rodusta riippumatta.

Harjoittelu aloitetaan aina sisätiloissa, jossa ei ole pennun huomiota hajottavia häiriöitä. Varaa luoksetuloharjoituksiin aina kaikkein parhaimmat palkkiot. Aloita treenit silloin, kun pentu on virkeä. Tunnetila yhdistyy opeteltavaan asiaan: Pirtsakka pentu, pirtsakka luoksetulo!

• Pyydä avustajaa pitelemään pennusta kiinni.
• Mene itse parin metrin päähän ja innosta koiraa äänelläsi ja sen lempilelulla.
• Kun pentu ei enää meinaa pysyä nahoissaan, avustaja päästää sen irti, jolloin pentu singahtaa sinua kohti.
• Juuri sen singotessa luoksesi, sano reippaalla äänellä ”tänne”!
• Kun pentu saavuttaa sinut tai pitelemäsi lelun, kehu sitä ylitsevuotavasti ja palkitse joko supernamulla tai riehakkaalla leikillä.

Vähän kerrassaan voit pidentää sinun ja pentusi välimatkaa. Harjoitusta ei kuitenkaan kannata vielä vaikeuttaa kovin paljon, jotta pennun vauhti ja mielenkiinto tekemiseen säilyvät.

Seuraavaksi suunnataan ulos

Kun pentu onnistuu luoksetulossa sisätiloissa, voit tehdä harjoituksia omalla pihalla, tai jossakin toisessa tutussa ja rauhallisessa ympäristössä. Aloita harjoitus uudessa paikassa ja uudessa tilanteessa aina alusta, mahdollisimman helposta lähtötilanteesta. Tarkoitus on päästä palkitsemaan pentua halutusta käytöksestä, eli reippaan riehakkaasta luoksetulosta.

Lunttilappu luoksetuloon

• Kouluta luoksetuloa silloin, kun viikari on virkeä. Tunnetila yhdistyy tekemiseen.
• Älä vaikeuta harjoitusta liian nopeasti, koiranpennun tulee onnistua joka kerta.
• Palkitse luoksetulosta aina, älä koskaan rankaise koiraa, muuten sammutat käytöksen.
• Varaa palkkioksi pennun lempilelu ja erityisen maistuvat herkkupalat.
• Pidä paljon taukoja ja lopeta ”luoksetuloleikki” ennen kuin pentu kyllästyy.

Luoksetulo-sanaa (”tänne”) ei tule käyttää tilanteissa, joissa on suuri epäonnistumisen riski, kuten pennun leikkiessä toisten koirien kanssa. Vaikeiden harjoitusten aika on vasta paljon myöhemmin.

Pentu tulee luokse, mutta ei anna kiinni. Mitä tehdä?

Koiranpennut ovat erityisen nokkelia silloin, kun ne haluavat saavuttaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla: palkkion luoksetulosta ja vapauden riemun jatkumisen.

Jos sinun on kytkettävä pentu, yritä tehdä se kutsumatta sen kummemmin pentua luoksesi. Kävele vain ipanan vierellä ja sen haistellessa maata tai katsellessa maisemia, kytke se rauhallisesti taluttimeen. Heti kytkemisen jälkeen anna sille makupala. Jos tällainen oveluus ei onnistu, kutsu koirasi (jos se jo hallitsee luoksetulon) ja pudota viereesi maahan runsaasti makupaloja. Koiran nuuskiessa ja syödessä niitä, kytke se eleettömästi. Hihnan kiinnittämiseen voi liittää myös vihjesanan, sanomalla esimerkiksi ”hihna” (samalla kun naksautat hihnan kiinni) ja antamalla koiralle välittömästi makupalan. Toistojen myötä pentu ehdollistuu sanaan – hihna tarkoittaa makupalaa! Näin sen kytkeminen helpottuu eikä taluttimen kiinnittämisestä tule hippaleikkiä.

Voiko koiranpentua ulkoiluttaa vapaana? Artikkeliin täältä.