Viikko 14
Viikko 8
OPETELLAAN ELÄMÄÄ
LEIKKIMINEN KOIRANPENNUN KANSSA
Leikki on koiralapsen työtä! Vaikka leikkiminen voi tuntua meistä ryppykuonoisista ihmisistä yhdentekevältä puuhalta, sen merkitys koiranpennun kehitykselle ja hyvinvoinnille on ehdottoman tärkeä, koska se:
- aktivoi pentua ja opettaa uudenlaisia ongelmanratkaisutaitoja
- antaa pennulle mahdollisuuden harjoitella metsästyskäyttäytymistä
- parantaa pennun viestintätaitoja ja kehittää sen sosiaalisia kykyjä.
Koiran varttuessa sen leikkimieltä kannattaa pitää yllä. Leikki rentouttaa ja vahvistaa suhdetta omistajaan. Jos aikuinen koira ei juuri koskaan leiki, elvytä järjestelmällisesti hänen käpälyytensä kyky leikkiä. Näin nostat lemmikkisi elämäniloa.
Koiran lelut
Erilaisten lelujen hankkiminen pennulle ei ole vain eläintarvikeliikkeiden markkinahapatusta vaan koira hyötyy siitä, että se tutustuu erilaisiin muotoihin, materiaaleihin ja leikkitapoihin. Leluilla on erilaisia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi aktivointilelut tarjoavat koiralle mahdollisuuden ruoan hankkimiseen, joka on luontainen käyttäytymistarve – pienestä pitäen. Joskus parhaat lelut eivät ole kaupasta hankittuja vaan esimerkiksi wc-paperirullan hylsy on ipanoiden ikisuosikki. Hylsyn lisäksi hanki lelukoppaan myös nämä:
- pallo
- vinkulelu
- lateksilelu
- pehmolelu
- älypeli
- aktivointilelu
- "taistelulelu", kuten naru tai patukka.
Leluja ei tarvitse pitää yhtä aikaa koiran saatavilla vaan niitä voi "kierrättää". Paljon peuhaava pentu saattaa hylätä suosikkilelunsa hetkessä, mutta kun lelu piilotetaan kaappiin muutamaksi päiväksi, on jälleennäkeminen usein riemullinen!
Miten sinun pentusi leikkii?
Jokainen koirapersoona leikkii omalla tavallaan. Siinä missä tehotassuilla jalat juoksevat nopeammin kuin järki, rauhallisemman temperamentin omaava ipana puuhastelee pitkäkestoisesti päätään käyttäen. Joko tiedät, kumpaan joukkoon oma pentusi kuuluu? Koska eläinystävät eivät ole yksiulotteista väkeä, voi leikkitapa sisältää toisinaan molempia äärilaitoja – joskus jopa saman temutuokion aikana. Tarkkailemalla koirasi leikkitapoja saat valtavasti informaatiota lemmikkisi persoonallisuudesta. Lisäksi voit nähdä, kuinka pentusi kehittyy ja voit havainnoida kuinka se käyttäytyy erilaisissa tilanteissa. Leikkimisen välityksellä voit myös kasvattaa ujon pennun itsevarmuutta ja toisaalta opettaa itsehillintää vauhtiveikoille.
LEIKKI LAJIKUMPPANIEN KANSSA
Lajikumppanien kanssa leikkiminen opettaa pennulle tärkeää koirien välistä kommunikaatiota. Koirakansan keskinäisissä leikeissä ei ole sääntöjä vaan kaikki on sallittua: hurja jahtaaminen, murina, retuuttaminen, pystypaini ja elekieli, joka kaikissa muissa tilanteissa saatettaisiin tulkita uhkaavaksi. Leikki opettaa siis valtavasti viestinnän keinoja ja on siksi hyödyllistä pennulle, mutta myös sinulle, kun opettelet lukemaan lemmikkiäsi: Tarkkaile esimerkiksi, kuinka leikki alkaa ja mitä hienovireistä viestintää koira käyttää, kun se kokee leikin yltyvän liian vauhdikkaaksi ja pyrkii rauhoittamaan tilannetta. Täältä voit tutustua koirien elekieleen tarkemmin.
Pennulle on turvallisinta leikkiä tuttujen koirakamujen kanssa, jotka ovat kokonsa ja leikkityylinsä puolesta sopivaa seuraa. Koirapuistot tarjoavat toki vapautta turvallisesti, mutta joskus niissä käyminen sisältää riskejä. Koirapuistot ovat avoimia kaikille koirille, joten on mahdotonta ennakoida saatikka kontrolloida, miten puiston sisälle saapuvat koirayksilöt suhtautuvat pieneen ystävääsi. Siksi on syytä käyttää tarkkaa harkintaa sen suhteen, kuinka paljon ja kuinka vapautuneesti koirapuistoja haluaa käyttää.
LEIKKI IHMISEN KANSSA
Toisin kuin voisi luulla, leikkiminen ihmisen kanssa ei ole koiralle sisäsyntyinen taito vaan useinmiten se pitää opettaa lemmikille. Runsas leikkiminen pennun kanssa kannattaa: se tiivistää lemmikin ja omistajan suhdetta ja opettaa koirataimelle viestimistä sinun kanssasi. Oikeastaan yhdessä leikkiminen on paras tapa pennulle ja omistajalle tutustua toisiinsa. Riehakkaampien leikkien lisäksi pennun kanssa kannattaa touhuilla toisellakin tapaa: pelata yhdessä älypelejä, keksiä hajuhommia, kuten namien piilottelua, ja opettaa esimerkiksi tunnistamaan leluja nimeltä. Nämä leikit opettavat koiraasi toimimaan kanssasi rauhallisesti ja keskittyneesti.
Luonne ja rotu asettavat reunaehdot
Erityisesti vauhdikkaampien leikkien toteutustapa tulisi aina valita koiran yksilöllisen luonteen mukaan, jotta puuha olisi varmasti mukavaa. Ujo pentu saattaa säikähtää, jos yhtäkkiä heittäydyt lattialle, päästelet outoja ääniä ja yrität ”taistella” pentusi kanssa. Toisaalta vauhtitassu saattaa kiihtyä vääränlaisesta leikkiinkutsusta liikaa ja pyrkiä painimaan kanssasi niin kuin se on oppinut peuhaamaan pentuesisarustensa kanssa. Omistajan on siis tärkeää oppia sovittamaan leikkityyli omalle pennulle sopivaksi. Myös koirasi rotutyypillinen käytös on hyvä huomioida. Tulinen terrierilapsi ei todennäköisesti kaipaa leikeissä lisäkierroksia eikä paimenpentu karkuun kapsahtavaa ”paimennettavaa”. Muistathan, että jos lapset tai vieraat ihmiset leikkivät koiranpentusi kanssa, on sinun vastuullasi varmistaa, että koirallasi on koko ajan turvallinen olo ja että leikki ei lähde kenenkään käpälistä.
Huomioi nämä
- Jos heittelet leikin tiimellyksessä pennullesi lelua, huolehdi, että teet sen liukumattomalla pohjalla. Hallitsematon ryntäily liukkaalla alustalla, kuten laminaattilattialla, ei tee hyvää kasvavan pennun keholle.
- Jatkuvat jahtausleikit nostavat koiran kehon stressitilaa ja saattavat vaikeuttaa rauhoittumista jokapäiväisissä tilanteissa. Siksi kiivaita pallonjahtausleikkejä tai hurjia taisteluhetkiä kannattaakin säännöstellä ja leikkiä niitä vain silloin tällöin.
Leikin alku ja loppu
Pennun kanssa kannattaa leikkiä paljon, mutta ei välttämättä aivan joka kerta sen tullessa kärttämään temutuokiota. Jos keskeytät aina omat puuhasi ja pelmahdat leikkiin, oppii pentu pian, että olet aina käytettävissä. Voit vaikka neutraalisti todeta koiralle: ”Nyt ei leikitä.” ja jatkaa omia touhujasi. Toistojen myötä lemmikki oppii, että sanat kuullessaan sinusta ei saa sillä hetkellä seuraa. Toisaalta sinusta muodostuu aivan erityisen kiinnostava kaveri koirallesi, jos otat itse usein aloitteen ja kutsut pennun peuhaamaan. Pennun leikkitoiveisiin ja pyrkimykseen ottaa kontaktia kannattaa useinmiten toki suostua. On ihanaa, että touhutassu kokee leikit ihmisen kanssa tavoittelemisen arvoisiksi. Leikki on hyvä lopettaa mieluiten silloin, kun hauskuus on huipussaan sen sijaan, että pentu tylsistyy ja lähtee pois. Näin puuhahetki pysyy aina odottamisen arvoisena. Ottamalla aloitteen leikkien aloittamisessa ja lopettamisessa, opetat samalla kuin itsestään pennullesi erinomaisen tärkeän taidon: viretilan säätelyn. Viretilan säätely merkitsee sitä, että koira kykenee rauhoittumaan riehakkaan hetken jälkeen tai vastavuoroisesti oppii innostumaan nopeasti. Kyseessä on siis tärkeä tunteiden hallitsemisen taito, joka harvoin on synnynnäistä koiraeläimille.
Pitääkö ihmisen aina voittaa taisteluleikissä?
Ei tarvitse, päinvastoin! Se että annat koirasi voittaa taistelu- ja retuutusleikeissä pitää ihmisen kanssa leikkimisen parhaana puuhana ja opettaa pennulle tervettä itseluottamusta. Sen lisäksi että lemmikki saa voittaa lelun itselleen voit vieläpä kehaista, kuinka taitava koirataimi se on! Kyseessä on leikki ja leikin pitää olla koiralle huippuhauskaa – aina! Omistaja saa kuoletettua eläinystävän leikki-innon parhaiten keekoilemalla ”kukkona tunkiolla”. Kuka haluaisikaan leikkiä sellaisen tylsimyksen kanssa, joka haluaa vain voittaa ja vie lelun joka ikinen kerta? Ei kukaan. Vanhentuneet legendat johtajuudesta ja sen vahvistamisesta voittamisen kautta on syytä hävittää lelukopan sijaan romukoppaan – pysyvästi. Anna koirasi olla voittaja!
Omistaja on hittituote myös ulkona
Kun touhukuono leikkii rennosti ja estoitta kanssasi sisätiloissa, opeta se leikkimään kanssasi myös ulkona. Tämän taidon hallitseminen tulee hyödyttämään valtavasti siinä vaiheessa, kun ympäristö ja sen hajut alkavat kiinnostaa koiraa ulkona enemmän kuin hihnan toinen pää. Aloita leikkiminen ulkotilassa pentusi kanssa aluksi häiriöttömässä, rauhallisessa ympäristössä. Kutsu pentua, vedä taskusta sen lempilelu ja heittäydy iloisen leikin pyörteisiin. Pidä temuhetki hyvin lyhyenä: kun koira on vielä ilosta kippuralla, lopeta leikki, palkitse koira makupalalla ja laita lelu eleettömästi taskuusi. Anna pentusi mennä menojaan ja touhuta hetki omiaan, sitten kutsu sitä jälleen ja pistä vielä uudelleen bileet pystyyn. Kun kutsut säännöllisesti myös ulkona pentuasi peuhaamaan huomaat pian, että karvakorva pysyy entistä paremmin kuulolla. Ulkoleikkejä varten on hyvä varata erityisen kiinnostava lelu, joka on pyhitetty vain tätä tarkoitusta varten, eikä pentu saa leikkiä sillä vapaasti muina aikoina.
Unohda itsekritiikki
Leikkiminen koiran kanssa on ihanaa ja se rentouttaa leikin molempia osapuolia. Jotta voisit nauttia siitä täysin rinnoin ja antaa koirallesi parastasi, unohda naapurin heilahtavat verhot tai ohi ajavan autoilijan kummastunut ilme: pelmahda täysillä leikkiin mukaan! Koirat ovat mestareita tulkitsemaan tunnetiloja ja omistajan ilo ja ihana sekoilu tarttuvat taatusti kuonolaiseesi. Unohda siis täysin turha itsekritiikki! Pyrähtele juoksuun, naura, sekoile, pyöri maassa, sätki, heilu, laula ja kiljahtele ilosta! Älä välitä vastaantulijoista. Huomaat pian, että vaalit paitsi koirasi myös omaa leikkimieltäsi – se on arvokas aarre.
Leikki palkkiona
Leikkiminen on mitä parhain palkkiokeino koirankoulutuksessa. Leikkipalkalla voidaan vahvistaa tehokkaasti vauhtia vaativia käytöksiä, kuten luoksetuloa. Jotta lelu- ja leikkipalkkaus olisi toimiva, täytyy koira opettaa ensin rakastamaan leikkimistä ja vahvistaa sen halua sinun kanssasi temuamiseen. Lelu- ja leikkipalkkioihin yhdistyy usein myös osia metsästyskäyttäytymisestä: esimerkiksi pallon jahtaaminen tai lelun ravisteleminen taisteluleikin päätteeksi. Tällainen luontaisten käytösmallien toteuttaminen leikin varjolla tuntuu koirasta usein erityisen hyvältä.